Terveys

Borderterrieriä on pidetty virallisesti "terveenä rotuna". Lisääntynyt tutkimus ja tietämys on tuonut tietoa tämänkin rodun sairauksista. Kuitenkin voimme yhä edelleen puhua suhteellisen terveestä rodusta.

Borderterrierillä ei ole PEVISA-ohjelmaa.

Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet

Kasvattajat lähettävät jokaisesta pentueesta ns. pentueraportin, kun pennut ovat noin yksivuotiaita. Tähän raporttiin saadaan tieto vioista (purennat, kivekset, hännät).

Sairauksien periytyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta tiedetään, että joissakin linjoissa jotakin sairautta esiintyy keskivertoa runsaammin. Jalostustoimikunnan saama informaatio perustuu täysin koiranomistajien ja kasvattajien vapaaehtoisiin ilmoituksiin. On tärkeää tiedottaa sairastumisista, ettei kukaan vahingossa yhdistäisi kahta linjaa, joissa molemmissa esiintyy samaa sairautta. Näiden terveys- ja sairaustietojen kerääminen on Jalostustoimikunnan tärkein tehtävä. Kasvattajat voivat hyödyntää kerättyä tietoa tehdessään jalostuspäätöksiä.

Allergia

Allergia on immuunijärjestelmän herkistymisen jälkeen voimistunut ja muuttunut tapa reagoida elimistölle vieraisiin aineisiin. Ensisijaisesti vaivat alkavat kutinaoireina ja muodostavat oman selkeän, joskus kuitenkin hankalasti diagnosoitavan sairausryhmän: atooppinen allergia, ruoka-aineallergia, kontaktiallergia.
Oireiden voimakkuus ja hoidon tarve ovat yksilöllisiä. Allergia ei parane - oireilun voimakkuus vain vaihtelee. Allergiat voivat aiheuttaa iho-ongelmien lisäksi myös korva- ja suolisto-oireita.

Epilepsia

Epilepsia ja epilepsiatyyppiset kohtaukset on vaikea tutkimusalue. Epilepsia-diagnoosiin (nk. idiopaattinen epilepsia tai primaari toiminnallinen epilepsia) päädytään vasta, kun muiden kohtauksia aiheuttavien sairauksien mahdollisuus on suljettu pois. Toisaalta kaikkia kohtauksia tulisi pitää jonkinlaisena epilepsiana siihen asti kunnes tarkemmissa tutkimuksissa on jotain muuta todettu. Vuodesta 2005 alkaen on ollut mahdollista tehdä EEG-tutkimuksia koirille. Näin voidaan diagnosoida idiopaattinen epilepsia. Myös poissaolokohtauksia saavien koirien EEG-tutkimuksia olisi hyvä tehdä enemmän, jotta saataisiin epilepsiaan vertailutietoa. Yhteistyö epilepsiaa tutkivan tutkimusryhmän kanssa on aloitettu vuonna 2006.

Allergiat, kohtaukset ja sydänviat haittaavat rodun jalostusta, koska sairaaksi todettuja yksilöitä ei pidä käyttää jalostukseen.

Riippuu täysin sairauden voimakkuudesta, haittaako se rodun käyttämistä käyttötarkoitukseensa tai koiran jokapäiväistä, normaalia elämää. Voimakkaat, jatkuvat allergiaoireet haittaavat koiran elämää enemmän kuin lievä kohtaus joitakin kertoja vuodessa. Lievän sydänvian omaava koira saattaa elää aivan normaalin elämän, vaikkakaan tällaista koiraa ei suositella käytettävän raskaissa koiraurheilumuodoissa tai metsästyksessä.

Epävirallisessa yhteydenpidossa eri maiden kasvattajiin on saatu informaatiota sen mukaan miten sairaustiedoista puhuminen kuuluu ko. maan kulttuuriin. Suomessa tietojen vaihto on aktiivisempaa kuin muualla. On syytä epäillä, että Suomessa borderit eivät ole sen sairaampia kuin ulkomaillakaan, sillä niiden sukutauluissa esiintyy täsmälleen samat koirat kuin muiden maiden "terveemmillä" yksilöillä.

Virallisten lonkka- ja polvikuvausten sekä sydänkuuntelujen ja silmätutkimusten tulokset löytyvät Suomen Kennelliiton Jalostustietokannasta (Koiranet).


Borderterrierit ovat osallistuneet suureen Koirien geenitutkimukseen sankoin joukoin. Verinäytteitä on kerätty satoja.